meinaan pimeässä metsässä lenkkeily.

Muutaman päivän olen joutunut tekemään pitempään töitä ja päässyt vasta niin myöhään kotiin, että ei ole kyllä mitään mahkuja päästä lenkille valoisaan aikaan. Kaksi iltaa ollaan jo koiruuksien kanssa tarvottu meidän kalliometsässä pilkkopimeässä. Yksi positiivinen asia löytyy tästä .. saadaan ihan rauhassa kuljeskellä siellä. Ei ainakaan vielä ole tullut ketään muita vastaan (kop, kop, kop) ja jotenkin siellä metsässä on aivan ihanan rauhallista kun porukka on kaikki kotona lämpimässä telkkua töllöttämässä . Onneksi näin!

Lähimetsän tunnen tosi hyvin ja voin aika pimeässä siellä kulkea ilman otsalamppua. Tänä iltana taivas oli vaalea ja valaisi hyvin lehtien peittämää maata. Poluilla oli kyllä tosi helppo kulkea ja näki hyvin minne astui.

Viikonloppuna otettiin lauantaina tottistreenejä ja sunnuntaina oltiin jäljestämässä. Mukavasti meni Kallella jana sunnuntaina ja itse jälki pelitti ns. sika hyvin .  Vielä tarttis päästä jäljelle ja esruutua treenaamaan useaan otteeseen ennen lumen tuloa niin että talven tauon aikana poika saisi sitten vain muhitella päässään oppimiaan asioita.

Jostain tarttis nyt varmaan varata sisähalli talven tottistreenejä ajatellen ja eritoten niitä hyppyjä .