Syksyn hoffien mestiksiin kun ei päästy Tiitun kanssa niin päätinpä sitten, että mennään nyt ainakin kokeilemaan Kallen kanssa Bh-koetta. Sonjan kanssa sitten päätettiin yhdessä osallistua Hauhovissa järjestettäviin kokeisiin 3.10.2009. Saatiinkin paikat kokeisiin, joten sitten vaan viimeiset viilaukset ja kokeisiin.

Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä sain jonkun kauhean pöpön ja olin koko loppuviikon poissa töistä ja podin kotona sängyn pohjalla pahaa oloa ja korkeaa kuumetta. Lauantain aamuna kun sitten klo soi 4.30 niin kyllä taas tuntui, että hullu sitä pitää olla kun tälläseen ryhtyy. Olo ei vieläkään ollut mikään kehuttava, mutta matkaan oli kuitenkin lähdettävä.

Koepaikalla oli 3 astetta pakkasta eli oli tosi kylmää. Tosin ei haittanut meidän karvaturreja.. säälitti enemmän kokeissa olevat bokserit, jotka joutuivat kylmänkosteaan nurmikkoon paikallemakuuseen.

Ilmoittautuneita oli 10, josta yksi oli peruuttanut, joten 9 koirakkoa oli valmiina näyttämään osaamistaan. Kallen kanssa olimme kolmannessa parissa. Kaksi ekaa koiraa sai hylyn eli ei asiaa kaupunkiosuudelle. Nopeasti aika juoksi ja kohta oltiinkin Kallen kanssa valmistelmassa itseämme kentälle. Kalle oli hyvässä vireessä, kolme päivää vain remmi- ja pissalenkkejä oli varmaan tehneet tehtävänsä. Valmistelin Kallen ja sitten ei muuta kuin kentälle ja Eeva Linnalalle ilmoittautumaan. Parina meillä oli mali uros.

Ilmoittautuminen

Ilmossa ei mitään ongelmia, Kalle tönötti ja tuijotti vaan äippää eli tunnetila oli oiva, hieno homma. Koska meillä oli suurempi numero jouduimme ensin paikallamakuuseen. Ei olla kauheasti keretty treenata miten nostattaa koiraa paikallamakuun jälkeen, joten ajattelin että eipä meillä ollut tässä nyt tuuria. Olisin toivonut myös ekaan kokeeseen narttua pariksi, mutta ei onnistunut. Tosin eipä noita narttuja tainnut montaa kokeissa olla.. ....aika urosvoittoisaa oli porukka.

Paikallamakuu ei ongelmia, hyvin seurasi paikalle, käskystä meni maahan ja pysyi paikallamakuussa ne valtavan pitkän tuntuiset minuuti. Mali koirakko meinaan teki omaa seuraamisosuuttaan TOSIII hartaasti ja pitkään, huoh. Kaikki meni kuitenkin hienosti ja poika pysyi makuulla ja takaisin tullessa nousi heti nopeasti käskyn saatuaan ylös.
Tämän jälkeen pienet nostatukset ja eikun viivalle Kallen kanssa. Kytkettynä seuraaminen meni aika ok. Tosin pitkällä suoralla hieman herpaantui kun huomasi paikallaanmakuulla olleen malin sekä toisen seuraa käskyn jouduin antamaan ennen henkilöryhmää. Muutoin poika meni seuraamiset aika mukavasti, ei pahemmin poikittanut (juoksussa tosin hiukan) eikä emäntäkään saanut hampaita iholleen ollenkaan.
 
Seuraaminen
 
Henkilöryhmä
 
Liikkeestä istuminen hieno, taidettiin saada siitä erinomainen arvostelussa. Maahan meno ja luoksetuloa erittäin hyvä. Maahanmeno riittävän nopea, mutta tuli hieman vinoon eteen ja perusasento vino.
Tuomarin arvostelussa taisi olla kaikki erittäin hyvää ja erinomaista ja olinkin Kallen suoritukseen tosi tyytyväinen. Lisää petrattavaa tietty aina löytyy, mutta kaiken kaikkiaan olin ihku tyytyväinen siihen tunnetilaan mitä koira esitti. Myös Kallen varmuus on se asia, mikä on mahtavaa. Kauheasti ei tarvitse ajatella ottaako se painetta jostakin.. poika vaan menee ja tekee kun se vaan on ne kerran kunnolla oppinut.
 
Tarkkana tuomarin arvostellessa
 
Meidän jälkeen seuraavassa parissa oli Sonja ja Robban. En päässyt ihan alusta suoritusta näkemään kun jäin palkkaamaan Kallea ja viemään sitä autoon. Kivasti Robban hommansa suoritti ja Sonja vei tosi hienosti nuorta poikaa. Paikallaanmakuukin onnistui joten heillekin hyväksytty tottis-osuus.
 
Tästä sitten kaupunkiosuudelle. Pikkasen jännitti mitä Kille-Kalle oikein meinaa siellä touhuta, mutta hienostihan tuo homman hoiti. Tosin tienpiennar veti miestä aika voimakkaasti hyvien hajujen vuoksi ja vaikka alussa juoksijat ja muut pikkasen kiinnosti niin ei kyllä kauaa kun hajut oli niin makoisat. Seinään kiinni jääminen ei mitään ongelmia. Siellä se poika odotti äippää eikä ollut aikomustakaan tehdä mitään muuta. Häiriökoira ei kiinnostanut sitten lainkaan.  Näin sitten tuli Bh-koe suoritettua ja vihdoin ja viimein Pikku-Kallekin pääsee siirtymään eskarilta ekalla luokalle.
 
BH-koe hyväksytty
 
Kun sitten Robbankin läpäisi kaupunkiosuuden niin mikäs siinä oli sitten kahvia juodessa ja nauttiessa auringon paisteesta.

Onnea vielä Sonjalle ja Robbanille ja kiitokset treenikamuille kun tulitte mukaan