Tänään oltiin Veikkolassa treenailemassa Sonjan ja Heidin kanssa. Mukana oli myös meitin vetskut Aldo, Duro & Tiitu. Tein Kallelle motarin vieressä olevaan metsäkohtaan jäljen, johon yritin tehdä paljon kaaria. Jäljellä 6 keppiä. Tarkoituksena oli treenailla kaaria, koska kokeissa huomasin, että kaarissa tuppaa keppi jäämän jos ei Kalle ota kaarta tarkasti.

Tunti kun oltiin jo odotettu jäljen vanhemista alkoi vihikoiraporukkaa tulemaan paikalle. Pikkasen ihmeteltiin, miksi ovat tulleet  Veikkolaan treenaamaan. Kukaan ei mianinnut tässä vaiheessa, että viheillä olikin virallinen koe ko. metsässä juuri tänään. Lankinen kun saapasteli paikalle asia selvisi meille..  kääk..  ja meillä oli jo yli tunnin vanhat jäljet metsässä. Sain järjestähän puhelimitse kiinni ja juuri kummassakin paikassa (Kalle ja Robban) missä meillä oli jälki oli myös viheillä tehty jälki aikaisemmin.  Auts..  onneksi järjestäjät olivat mukavia ja sovittiin, että haen krepit pois kun vihikoira on käynyt tekemässä jäljen. Odotusta tuli sitten yhteensä noin 3,5 tuntia ennen kuin pääsin metsään.

Jäljestämisen hankaluus

Aluksi ajattelin, että haen vain krepit pois koirien kanssa, mutta kun sain kuulla järkkäriltä, että menivät vain kerran meidän jäljen yli päätin sittenkin kokeilla Kallelle häiriöjäljeä, joka oli normaalia vielä vanhempi.

Kun päästiin janalle huomasin, että jo siinä oli muita hajuja/harhoja. Tästä kuitenkin ohjasin Kallen ihan jäljelle, jotta pääsee nostamaan oikean jäljen. Ekalla suoralla (noin 30 metriä janasta) meinasi jatkaa suoraan , tässä siis harhajälkeä myös... jouduin tässä Kallea muistuttamaan , palasi takaisin meidän omalle jäljelle ja sitten lähdetiin matkaan. Ensimmäinen keppi nousi hienosti. Sitten tuli kulma/kaari oikealle,  joka meni hienosti. sitten jatkettiin suoraan , mentiin polun yli hienosti ja tultiin aukeammalle kohdalle. Tässä meitä vastaan tulikin pariskunta, jolla oli kaksi koiraa Rotikka ja joku pikku koira..  auts.. Kalle hieman nosti päätä, katsoi ihmisiä ja koiria ja sitten jatkoi jäljestämistä. Sen verran kuitenkin herpaantui, että juuri kohdalla ollutta keppiä ei nostanut. Täsä sitten huomautin ja pyysin kepin nostamaan. Häiriöporukka katseli meitä siinä noin 10 metrin päässä. Kallea ei ryhmä kiinnostanut ollenkaan vaan hyvin keskittyneesti lähti jatkamaan kepin jälkeen jälkeä. Tämän jälkeen tuli aika iso kaari joka kaartui vasemmalle ja tässä oli taasen selvästi harhaa..  Kalle lähti harhalla (taisi olla rotikkaporukan harhat tai sitten tässä oli vihikoirapoppoon harha). Jouduin huomauttamaan Kallea joka siten korjasi oikealla jäljelle ja loppumatka mentiinkin sitten omaa jälkeä. Vikan kepin olin jostain syystä laittanut monttuun ja tässä jouduin koiraa helppimaan.

Selvittiinpäs

Olipas vaikea jälki...  sikapaljon eri aikaisia harhoja ja porukkaakin jäljellä pörräsi...  ja meidän kun piti vaan ottaa sitä kaarta. Tälläistä se on täällä etelässä jäljestää..  noh..  tosin Kalle tsemppasi aika hyvin ja pystyi hyvin keskittymään jäljestämiseen vaikka porukkaa vilisi metsässä. Juoksi siellä poluilla vielä joku hölkääjäkin..

Sonja ei päässyt Robbanin kanssa ollenkaan jäljelle, koska vihikoirat olivat vielä menossa sinne kohtaan metsää missä oli Robbanin jälki. Huoh..  kyllä ottaa päähän..  monen tunnin reissu ja koko vaiva, etkä pääse edes metsään.

Onneksi sentään Sennin pikkujälki oli sellaisessa paikassa jossa ei ollut vihien koejälkeä!

Pikku-Senni jäljestää!

Tiitun kanssa otin sitten väliajalla ruututreeniä ja muuta kivaa. Sai sitten tytsäkin jotain tekemistä.