Niin se kesä vaan taasen meni. Syksykin alkaa pikkuhiljaa vaihtumassa talveksi. Ensilumi on tullut jo maahan. Tuskin nyt kuitenkaan on pysyvä lumi ainakaan täällä rannikolla. Ihan hyvä, sillä metsään olisi vielä kiva päästä treenailemaan jälkeä ja esineruutua.

Ollaankin yritetty päästä niin usein kuin mahdollista treenaamaan jälkeä ennen lumen tuloa, jotta homma olisi aika hyvin hanskassa ensi vuotta ajatellen. Esineruutua otettiin eilen taasen metsälenkin lomassa ja hyvinhan tuo Kallella nyt menee. Luovutuksessa vielä tekemistä mutta ideán on poika jo aika hyvin tajunnut. Vielä pitää vieraita esineitä treenata ja muutenkin saada lisää varmuutta koko hommaan-

Eilen kun otin metsässä esineruututreenit kävi just silleen milleen on pikkasen joskus pelännyt käyvän. Jätin koirat puuhuh kiinni ja lähdin tallomaan ruutua. Olin koko ajan näköetäsyydessä koiriin. Kun olin takalinjalla ja jossan 50 metrin päässä selkä koiriin päin kuulin haukahduksia ja kun käännyin niin Kallesta muutaman metrin päässä oli kaksi isoa uroskoiraa. Toinen Kallea isompi ja toinen taisi olla labbisuros. Sekunnin sisällä tapahtui seuraavaa; Kalle hyökkäsi koiria kohti samalla haukkuen/muristen, remmi napsahti poikki, Kalle säntäsi uroksia kohden ja vieraat urokset säntäsivät pikaisesti pakoon. Tiitu tuki Kallea haukkumalla vieraille uroksille vieressä. Kalle ajoi vieraita uroksia takaa vain kymmenisen metriä Tuli sitten takaisin aika coolin ja äijän oloisena kun hoiti homman niin hienosti kotiin. Hui kun pelästyin....onneksi mitään ei tapahtunut. Sitten vaan jatkettiin mihin jäätiin eli otettiin ruututreenit.

Viikko sitten kävin katsomassa Mollan (Kallen sisko) luonnetestin.  Tutunnäköistä ja niin G:läisten menoa oli Mollan meno testissä. Hyvin homma pelitti ja kotiin viemiseksi lähto 160 pistettä. Onneksi olkoon Tuula ja Molla vielä kerran.

Ohessa linkki galleriaan josta voi käydä katsomassa liinatukan menoa

Mollan luonnetesti