Talvella meillä paukkui viikkoja aikamoiset pakkaset ja nyt sitten meitä hellitään valtavalla lämpöaallolla. Lämpöä on riittänyt muutamia viikkoja ja mitään ei voi oikeastaan tehdä kun hiki nousee heti pintaan. Merellä nyt pitäisi olla..  taitaa olla ainut paikka missä olo tällä hetkellä helpottaa.

Eihän meillä ihmisllä mitään hätää ole, mutta noi koiruudet tässä säälittää kun niillä on turkkihattu ja turkkitakki päällä oli sitten kuinka kuuma tahansa .

Kallea ei pahemmin tää kuumuus vaivaa, mutta Tiitu läähättää aika tavalla etenkin iltaisin. Onneksi meillä kotona pystyy laittamaan läpivedon päälle ja etuosa kämpästä pysyy suht koht ok kun sinne ei paista kuin aamuaurinko. Auto taitaa olla meillä se viilein paikka tällä hetkellä... onneksi sain ennen lomia ilmastoinnin huollettua, muuten oltaisiin sitten kärsitty oikein olan takaa.

Muumilaakso

Viime viikolla vietettiin kolme päivää Laitilan leirillä. Majoituttiin Muumilaakson teltoilla. Teltalla koiruuksilla on paljon parempi ja huomattavan paljon rauhallisempi olla kuin mökeissä, jossa ainakin urkeilla on kova työ tarkkailla ja vahtia omia reviireitään.

Yöt jäi leirillä kyllä tosi lyhyiksi. Ensimmäisenä yönä ukkosen ja sateen takia nukuin ehkä noin 2-3 tuntia. Seuraavat yöt sain nukuttua noin 5 tuntia/yö eli aikas naatti olin kun tulin kotiin. Kaksi vuorokautta menikin ottaa univelkaa sitten kiinni.

Laitilassa oli kuuma ja pyritiinkin tekemään jäljet heti aamutuimaan ja sitten koirat uimaan heti treenien jälkeen. Leppoisaa oli leirillä ja saatiin tehokkaasti treenattua hallittuja harhoja ja janoja. Kallelle sain tehtyä viimeisenä päivänä aika vaikean jäljen. Kova vastatuuli heti janan jälkeen kun jälki nousi korkealla kummulle, jossa ei ollut puun puuta. Vaikeata oli pojalla alku ja tarkkuus kärsi kyllä kovasti. Siirsin liinan sitten valjaista kaulapantaa ja sitten alkoi homma pelittämään. Hyvin Kalle muutti tekniikka ja ajettiinkin koko jälki kirsu maassa kuin peltojäljellä. Aivan upeasti poika jäljesti vaikeassa ja tuulisessa maastossa. Popa tekniikka pelittää kyllä tällä pojalla . Kaikki 6 keppiä Kalle nosti myös hienosti joten en voi olla kuin tyytyväinen pojan hienoon suoritukseen.

Kalle telttailee

Esineruutua tässä täytyy kyllä vielä treenata sillä siinä meillä on kyllä vielä pikkasen tekemistä. Hakee kyllä varmaan aloluokan sen yhden esineen, mutta täytyy tunnustaa että ohjattavuutta täytyy vielä parantaa .

Oltiin eilen treenailemassa Even ja Siron kanssa Ojangossa. Kalle jaksoi aika hyvin kuumuudesta huolimatta vetää kunnon treenit. Kuumahan silläkin oli, mutta varmaan auttoi osaksi kun kastelin koko koiran ennen treeneihin lähtöä.

Aloitin muutama viikko sitten treenaamaan liikkeestä seisomista ja siitä johtuen Kallen liikkeestä istuminen on haparoiden onnistunut oikein..  lisää siis vaan istumista ja sen vahvistamista pojalle, jotta saadaan se varmuus liikkeelle takaisin. Suoralla seuraamisissa eilen edisti, töni mua ja taisi muutaman kerran vielä hampaillakin mua nappasta,  Käännökset meni hyvin ja niissä ei moittimista. Tasamaanouto oli aikas hyvä...  ei yrittänytkään varastaa ja haki kapulan riepästi..  pureskeli kapulaa, mutta nyt luovutus oli aika hyvin lähellä ohjaajaa. Hyppyjä en vielä ottanut vaan lopuksi sitten otettiin eteenemeno suoraan kupille jonka Kalle suoritti suoraan ja Kalleksi aika hyvällä vauhdilla.  

Hyvät treenit vaikkakin kuuma oli...  onneksi tuuli aika kovaa kentällä ja se helpotti jonkin verran olotilaa.  Lähdin sitten treenien jälkeen koiruuksien kanssa pienelle lenkille. Tiitu löysi nuorehkon kissa heinikosta (miten se kisuli sinne oli oikein joutunut. Lähellä ei ole asumuksen asumusta..  höh..) ja siitähän sitten heräsi tytsän saalisvietti ja lähti ajamaan kissaa takaa pitkin heinikkoa. Kallen diesel moottori hyrähti käyntiin pikkasen myöhempään, mutta lähti poikakin sitten Tiitun ja kissan perään. Huusin kurkku suorana, mutta ei mitään vaikutusta...  onneksi niitty ei ollu iso ja kisuli pääsi pöheikön kautta puuhun ja sain koirat huudettua takaisin. Tiitu tulikin sitten metsän reunasta oikeaa takajalkaa ylhäällä pitäen eikä saanut jalalle varattua vähään aikaan. No voihan kakka   !  Linkutti sitten autolle ja vielä kotona aristeli jalkaansa. Toivottavasti ei mitään pahempaa sattunut vaan olisi joku pikku vamma joka itsekseen tuossa paranee. Kylläpä pelästyin, sillä ekaksi luulin että elukka siellä pöheikössä on supikoira. Toivottavasti pikku kisuli löytää tiensä kotiinsa..  onkohan kisuli sieltä Hakunilan ponihaasta? Lähin mahdollinen paikka josta voisin kuvitella kissan olevan peräisin.

Onneksi Tiitu ei näyttänyt tänä aamuna enään ontuvan. Otetaan rauhallisesti muutama päivä (tosin ei tässä voi mitään tehdäkään) ja toivotaan että mitään vakavampaa olisi tysälle sattunut.