Vihdoin ja viimein..  kyllä sitä on odotettukin..  nimittäin kaunista ja kuulakasta syksyistä säätä tänne etelään. Viimeiset kaksi viikkoa on taivaalta tullut vettä, vettä ja vettä ...  töistä kotiin tultaessa on pimeää ja vettä tulee kaatamalla. Tuon tyyppiseen säähän on saatu tutustua viimeiset muutama viikkoa. Siksi olikin tänään aivan upeaa olla aurinkoisella ilmalla metsässä treenailemassa.

Lähdettiin jo klo 9.30 aikaan koiruuksien kanssa matkaan. Ensin pysähdyttiin Okelin luonnetestiradalle, jossa treenikamun Juhan ja Mariannen Koksi oli luonnetestissä. Ihan mikään turha bortsu ei Kokkeli olekaan ;-)) Koksi veti testin tänään hyvin läpi ja sai aivan mahtavan hyvät pisteet eli 199.  Onnea vielä kerran Juhalle ja Mariannelle ja tietty lelukoira Kokkelille..  hyvä, hyvä.

Testin jälkeen lähdettiin ajamaan kohti Veikkolaa jälkitreeneihin. Tällä kertaa oli Kallen vuoro treenailla ja Tiitu oli enimmäkseen turistina matkassa mukana.

Kallen jälki oli noin tunnin vanha ja selainen simppeli aloluokan jäljen tyyppinen kahdella kulmalla. Hienosti Kalle jäljesti..  tarkkuutta oli tullut lisää (ehkä ne muutamat peltojälkitreenit ovat asiaa auttaneet, mene ja tiedä) ja kepit ilmaisi tosi hyvin. Eka kulma meni aika ok, pieni tarkistus ja sitten lähti oikeaan suuntaan. 4 ekaa keppiä ilmaisi sikahyvin, 5 hiukan ohi ja ilmaisu olisi voinut olla parempi. Viimeisen kulman jälkeen päästiin liinasta kun tuli risukkoinen paikka ja se taisi olla virhe, sillä Kalle lähti tästä johtuen tyrät rytkyen jäljelle ja jäljestäminen muuttui kyllä aika sähläämiseksi. Vika keppi tuli kulman jälkeen aika pian ja sitä Kalle ei ilmaissut vaan meni into piukeena ohi. Pyysin kuitenkin kutosen nostamaan, jotta sain pojan palkattua jäljen päättyessä.

Asia mikä tuli selville tänään on sama kuin Tiitulla.....  liinasta ei päästetä irti ja vauhdin määrä ohjaaja eikä koira.  Kaikenkaikkiaan Kallen työskentelyyn oli tullut huimaa parannusta jäljen tarkkuudessa ja keppien ilmaisussa ja olinkin tosi iloinen ja yllättynyt pojan tämän päivän osaamisesta.  Hyvä Kalle-Galax... äitin lellari pikkupoika ;-))

Tiitulla otin sitten esineruutua. Helppo ruutu ja sopivasti vastatuuli. Esineet olivat vaikeita (pieniä) ja Tiitu joutui tekemään töitä jotta esineet ruudusta löytyi. Ensimmäinen esine, joka nousi muistaakseni tokalla tai kolmannella pistolla oli kankainen remminpala. Toista eli kumista tuttia sitten etsittiin aika tavalla. Tiitu ei siitä ilmeisesti saanut hajua ja loppujen lopuksi jouduimme koiraa auttamaan. Toikin sitten heti tutin auttamisen jälkeen.

Tämän jälkeen tein kummankin kanssa erikseen lenkin ja loppujen lopuksi kello oli about neljä kun lähdin ajamaan kotia kohti. Kiva päivä kaikenkaikkiaan.

Huomenna on tarkoitus mennä ottamaan tottista Kallen kanssa. Treenpläänit on Kallelle tehty loppuvuodelle. Tarkoitus olisi panostaa enemmän Kallen treenailuun seuraavat kuukaudet. Jospa joskus vielä Kallekin pääsisi kokeisiin... ??